Matiu 20

U katunun kui tara kuin grep

1Be Iesu e poeiena, “A Nipepeito tere Sunahan e here nei a katuun terena kuin grep te la bongbong silena tegona sake menaien ta katuun tegona kui ia tara kuin grep i tanen. 2Na pöata ti haniga naien tegi hol meraien a 1 kina tara man töa man lan, ba nonei e töan hala mera neien tara kuin grep.

3“Ba tara pal 9 kilok tara bongbong ba nonei la uana tara makumun töana, bena tara rena a palair u katuun ti möa ta toukui ti tutuol puku. 4Ba nonei e ranga mera nen, ‘Alimiou egona kui mia tara kuin grep i tar balia te hol ragoui limiou a hihol a matskö.’ Ba nori e lar. 5Ba nonei lalen ponina tara pal 12 kilok na tara 3 kilok, ba nonei ena markato has uana iesana.

6-7“Ba tara pal 5 kilok ba nonei e la lenina bena tarena a palair u katuun bate tutuol puku ponir. Ba nonei e poeiena i taren, ‘Aha te hakapa pinopino sile milimiou u lan u ohots teka batema kuimi?’ Ba nori e ranga palise ren me poeier, ‘E möa ta katuun tega hala railam ta toukui.’ Ba nonei e poeiena, ‘La tala iam batena kui mia tara kuin grep i tar.’

8“Ba pöata te lahima ka, ba katuun terena kuin grep e ranga mena a tson mammam i tanen. ‘Ngö rema u katunun kui bate hala ramien a man hihol i taren, taniama tara pala te hagoun kui tuun lila, balö te töan hol ramou a pala te kui mam lila.’ 9U katuun ti tanian kui mei a pal 5 kilok i holrai a man 1 kina 1 kina tara a man tötöa. 10Ba pöata ti holraia a pala ti kui mam, nori i pei lasi egi gamon lusei a hihol i taren. Kaba nori i hala hasrai a man 1 kina 1 kina puku has tara man tötöa. 11-12A pöata lahas ti lu hakapeien a moni i taren, ba nori te raharaha hamanaseier a katuun terena kuin grep, ‘U katuun te hagou kui lila e kui pukue lila a töa aua, ba hihol i taren te hihinatue tsipon mena a hihol i tamulam. Kaba lam e kui noa mula i bongbong me lana i gusuna pitala a hiski mena antunan töa nena a lahi, balö te hol tsipon ramule lam a mar hol te hol ramuleien lö!’

13“Ba katuun terena kuin grep e ranga palisena a töa katuun i gusuren, ‘A tsi hahikapien, Alia ema kato homi gia i tamölö. Alö e hatangana namula tego kui sil mei lö a 1 kina turu töa u lan. 14Bara, lu talei a hihol i tamölö ba lö te lam. Alia e ngilin mar hol has menagi a katuun te hagou kui lala temar hol has mena lilei lö. 15Alia e tatein markato menagi a moni i tar temar ngil uagu lia. Te tangana nagia lia a manka i tar, alö goma tatei hiomi ii.’”

16Be Iesu e poeiena, “U katuun ti hamurimuri nori tena mamir romana, na u katuun ti mammam nori tena murimurir romana.”

E Iesu e ranga hatopisein a tou mate i tanen

(Mak 10:32-34, Luk 18:31-34)

17-18Pöata te laia e Iesu i Jerusalem, ba nonei e lu halhal rena a maloto na huol a katunun tsitsilo i tanen, ba nonei e rangana i taren tara pöata ti tataalaien i maroro. “Ara e la talara i Jerusalem, ba Alia tu butun Katunuma tena hala neroa turu pris pan na turu tson atei tara Lo. Ba nori tena kout nariou lia bate kitser u raranga tegi atung hamate menai lia. 19Ba nori te hala lel naroa lia turu katuun tema Jiu ri, ba nori tena hahakos ria i tar bate lahuse riou lia, bate nila naria lia tara kuruse. Ba turu hatopisana u lan balia te takei pouts gia romana tara tou mate.”

U ngil tara galapien tson tere Sebedi

(Mak 10:35-45)

20Be tsinar a galapien tson tere Sebedi e la uarima tere Iesu na huol a pien tson i tanen, be tsinaren e hatukunna i matana e Iesu, me rangata nena tega haniga mei e Iesu u ngilngil i tanen. 21Be Iesu e poeiena i tanen, “Aha te ngile mölö?” Ba nonei e ranga palisenen me poeiena, “Alö go haniga ba huol a pien tson i tar teka tena gum gono meriou lö romana tara pöata tena king möalö, a töa tara pal matou na tabi tara pal keruka.”

22Be Iesu e poeiena i taren, “Alimiou ema atei silemi a ka te rangata nami limiou. Alimiou e antunan ua mia tara kap tena ua goa lia ba limiou tena sagohe mou a kamits tena sagohe gou lia?” Ba nori ranga palise ren me poeier, “Alam e antunam.” 23Be Iesu e poeiena, “Alimiou ena ua moa tara kap i tar. Kaba lia ema antunan hopö kap nagi esi tena gum noa tara pal matou na tara pal keruka i tar. E Tamar puku lahas te hopö kapiin u katuun tegi lui a man makum teka.”

24A pöata ti hengo naia a maloto a katunun tsitsilo u raranga teka, ba nori e raharaha koru rer u mun toulana teka. 25Be Iesu e ngö gögono mera neien i tanen me poeiena, “Alimiou e atei silemiou a markato turu katuun tema Jiu ri. U tsunono i taren e ranga hamal ria i taren, na pal kapan i taren e peits kap hatagala has raren. 26Kaba a markato teka ema tatei ka neia i gusumilimiou. E möa. A katuun te ngilin panna i tamilimiou, nonei go kato herenai a peisanen a katunun kui i tamilimiou. 27-28Na te ngilin mamna ta töa i tamilimiou, nonei go kato herenai a peisanen a katunun kukui puku, te markato has uagu Lia tu butun Katunuma. Alia uma la sile mei u katuun egimi kui beiou lia. E möa. Alia u la silema emi kui ber u katuun, bate sakahis ragen tara tou mate i tar.”

E Iesu e kato haniga poutsir a huol a katuun a matakiou

(Mak 10:46-52, Luk 18:35-43)

29Tara pöata ti laba naien i Jeriko, ba u katuun u parpara koru e kukute raren. 30Ba huol a katuun a matakiou te gum talaria i rehina kalana me hengoer te la karasa uu e Iesu ba nori e kur me poeier, “O Tsunono a Hatutubunei tere Devit! Alö go taatagi ramou lam!” 31Ba u katuun e ranga merarien egi kakamoto. Kaba nori i ku hapan noalasi, “O Tsunono a Hatutubunei tere Devit! Alö go taatagi ramou lam!” 32Be Iesu e tuoluna me ngö ranen, “Aha te ngile milimiou tego kati lia i tamilimiou?” 33Ba nori i ranga paliseren me poeier, “O Tsunono, alam e ngilin taram!” 34Be Iesu e taatagi koru ranen me sebele iena a mataren, ba nonei tara tsi pöata puku noahas ba nori e tara poutsur, me kukutier e Iesu.

Currently Selected:

Matiu 20: HLA 2020

Highlight

Copy