Aposoro 20

Pol Masedonia, Grik komeken kuŋkuk

1Eruk kadäni Efesus ämawebetä kähän gera mämä päke yäŋkuŋo u bitnäŋirä Pol äbot täŋpanita yäŋpewän äbuŋ. Yäŋpewän äbäkaŋä bänep nadäk-nadäki täŋ-kehäromtaŋ yämikta jukuman ätu yäwetkaŋ yepmaŋpeŋ Masedonia komeken kuŋkuk. 2Masedonia komeken kuŋkaŋ ämawebe u nanik täŋo bänepi täŋ-kehäromtaŋ yämikta jukuman mäyap yäwettäŋ kuŋkuk. Ude täŋtäŋ kumaŋ eruk, Grik komeken ahäŋkuk. 3Ahäŋpäŋ komepak yaräkubä ude Grik komeken irän täreŋirän gäpe terak äroŋpeŋ kome kubä wäpi Siria komeken kwayäŋ nadäŋkuk. Täŋpäŋ Juda naniktä utta man topuŋo u nadäŋpäŋä äneŋi äyäŋutpeŋ Masedonia komeken kuŋkuk. 4#Apos 19:29, 21:29; Efe 6:21 Täŋpäkaŋ äma ŋodetä Polkät kuŋkuŋ; Beria komeken nanik kubä wäpi Sopate, Pirus täŋo nanaki, Tesalonaika nanik äma yarä wäpi Aristakus-kät Sekudus, Depe yotpärare-ken nanik Gaius, kubä Timoti. Täŋpäkaŋ kome taŋi Esia uken nanik yarä wäpi Tikikus kenta Trofimus. Äma udetä Polkät bok kuŋatkuŋ. 5Äma uwä intäjukun kuŋkuŋo Troas yotpärare-ken ninta itsämäŋ itkuŋ. 6Täŋirä ninäwä Pilipai yotpärare-ken orekirit kadäni kubä wäpi Käräga yiskät nämo awähurani orekirit kadäni, u itna täreŋirän gäpe terak äroŋpeŋ kuŋkumäŋ. Kuŋkä kepma 5 uken eruk Troas yotpärare-ken äma intäjukun kuŋkaŋ ninta itsämbuŋ-ken u ahäŋkumäŋ. Ahäŋpäŋ yabänakaŋ kepma 7 udewä Troas yotpärare-ken itkumäŋ.

Poltä Yutikus täŋpewän kodak täŋkuk

7 # Apos 2:42,46 Täŋkaŋ Sande kubäken äbot täŋpani-kät käräga näna yäŋpäŋ äbä äbot kubägän itkumäŋ. Iritna Poltä ämawebe päke u manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwetkuk. Imata, kwep api yepmaŋpeŋ kwet yäŋ nadäŋpäŋ unita manbiŋam pen yäwet yäpmäŋ kuŋtäyon bipani bämopi-inik täŋkuk. 8Yot u gänaŋ topän mäyaptä ijiŋ-yäŋeŋirä itkumäŋ. Yot uwä käroŋi boham unuken. 9Täŋkireki yaräkubä punin unu käbeyä täŋ itkumäŋ. Täŋitna äma gubaŋi kubä wäpi Yutikus uwä mänit yäpani kädet kubäken maŋit itkuk. Irirän Pol manbiŋam käroŋi pähap yäŋiwat yäpmäŋ kuŋirän nadäŋ ittäŋgän däpmonta täŋkuk. Täŋtäŋgän eruk patkuk. Pattäŋgän punin ununitä kome terak umu maŋkuk. Täŋirän äma itkuŋo uwä iŋit yäpmäŋ akuna yäŋkaŋ äpmoŋpäŋ kaŋkuŋ; Kumäŋpäŋ bam täŋpäŋ parirän. 10#1Kn 17:21 Äpmoŋirä Pol imaka, yäwat yäpmäŋ äpmoŋpäŋ päŋku Yutikus dubini-ken gukut imäpmok täŋpäŋ bäyaŋ imiŋkuk. Bäyaŋ imiŋpäŋ ämawebe ŋode yäwetkuk; In nadäwätäk nämo täneŋ. Äma ŋo nämo kumak, kodak itak yäk. 11Ude täŋkaŋ Pol äneŋi äromaŋ yot gänaŋ äroŋpäŋä käräga tokätpäŋ ämawebe ukät bok naŋkuŋ. Naŋkaŋ manbiŋam äneŋi yäwet yäpmäŋ kuŋtäyon kome yäŋeŋkuk. Yäŋeŋirän eruk yepmaŋpeŋ kuŋkuk.

12Kuŋirän äma gubaŋi äneŋi kodak taŋkuko u bänep oretoret terak yäŋikŋat yäpmäŋ yotken kuŋkuŋ.

Pol Troas yotpärare peŋpeŋ kuŋkuk

13Ude täŋirä nin Pol ugän teŋkaŋ gäpe terak äroŋpeŋ Asos yotpärare-ken nintä jukun kuŋkumäŋ. Kuŋkumäŋo Polta itsämäŋ iritna eruk Pol ini niwetkuko udegän ini kuroŋ äbäŋkä nibäŋ ahäŋkuk. 14Äbä Asos yotpärare-ken nibäŋ ahäŋpäŋ gäpe terak ärowänkaŋ eruk Mitilini yotpärare-ken kuŋkumäŋ. 15Pätna yäŋewänä kuŋkä gwägu bämopi-ken kome kubä wäpi Kios u dubini-ken ahäŋkumäŋ. Tami äneŋi kuŋkä Samos yotpärare-ken ahäŋkumäŋ. Yäŋewänä äneŋi u naniktä kuŋkä eruk Miletus yotpärare uken ahäŋkumäŋ. 16#2Ti 1:15 Orekirit kadäni pähap kubä wäpi Pentikos u keräp taŋirän unita Pol Efesus yotpärare irepmitpäŋ kukta nadäŋkuk. Bäräŋeŋ kumaŋ Jerusalem kuŋkaŋ Pentikos orekirit u kaŋ käwayäŋ nadäŋpäŋ unita Esia komeken kuŋatta bitnäŋkuk.

Poltä iniken mebärini yäwetkuk

17 # Apos 18:21 Miletus yotpärare-ken ahäŋpäŋä eruk Poltä Efesus äbot täŋpani täŋo intäjukun ämata man tewän kwäkaŋ äbä kaŋkuŋ. 18#Apos 18:19, 19:10 Äbä kawäkaŋ jukuman ŋode yäwetkuk; Näkä Esia komeken äbä inkät itkaŋ kädet jide jide täk täŋkuro u kudup injin nadäkaŋ u yäk. Pengän äbutken umunitä päbä äneŋi tepmaŋpeŋ kuŋkuro u kädet mebäri kubä nämo täŋkut. 19#Apos 20:3 Nämo, kadäni kadäni Juda nanik näk täŋpäwakta man yäŋpäŋ-nadäk täŋirä nadäŋ bäräp täk täŋkut. Ba täŋyäkŋarani ude täŋirä kadäni mäyap konäm kot täŋkut. Upäŋkaŋ näkä gupna yäpmäŋ äpäŋpäŋ kuŋatkaŋ Ekäni täŋo epän ehutpäŋ täk täyat. 20Ba in täŋkentäkta man tägatäga täwetta nämo umuntaŋkut. Käbeyä-ken ba injin yotken täŋpäŋ-täwoŋärek täk täŋkuro, u nadäkaŋ u yäk. 21Kadäni kadäni Juda nanik ba Grik nanik bok, bänepjin sukureŋpeŋ Anutu-ken kuŋpäŋ Ekäninin Jesuta nadäkinik täŋ imikta man kehäromigän täwet yäpmäŋ äbut.

22 # Apos 19:21 Eruk nadäkaŋ; Apiŋo Kudupi Munapiktä peŋ näwet-pewän näk Jerusalem kwayäŋ. Imaka näkä terak jide ahäŋ namayäŋ täko u nämo nadätat. 23#Apos 9:16; Apos 21:4,11 Ŋode ugänpäŋ nadätat; Komeni komeni kuŋat täyat-ken Kudupi Munapiktä ŋode yäŋahäŋpäŋ näwet täyak; Bäräpi mebäri mebäri gäka itsämäŋkaŋ yäk. 24#Apos 21:13, 2Ti 4:7 Upäŋkaŋ näk irit kuŋat-kuŋatnata nämo iyaptak täyat. Nämo, näk kädet iwatat ugänpäŋ iwatpäŋ epän man Ekäni Jesuken yäpuro u täŋtärekta nadätat. Epän uwä Anutu täŋo iron unitäŋo manbiŋam yäŋahäk-yäŋahäk u.

25Eruk notnaye, nadäwut. Bian näk in bämopjin-ken itkaŋ Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat epäni täk täyak unitäŋo manbiŋam täwetpäŋ täwoŋärek täk täŋkuronik. Ude täk täŋkuropäŋ apiŋo ŋode nadätat; Kämi in kumän-tagän näk wari nämo api nabäneŋ yäk. 26#Apos 18:6 Unita näk pengän ŋode täwet ahäwayäŋ nadätat; In bämopjin-ken nanik kubätä paot-paotta biŋam täŋpänä, näkä terak nämo yäneŋ. 27Imata, näk Anutu täŋo nadäk-gärip kudup in täwet ahäkta umun kubä nämo täk täŋkuronik. 28#1Ti 4:16, 1Pi 5:2-4 Eruk, in injinta watä säkgämän itpeŋ kuŋatneŋ. Ba Anutu täŋo kudupi ämawebe äbot, iniken nanaki täŋo nägäripäŋ suwaŋpäŋ yepmaŋkuko unita watä udegän it yämineŋ yäk. Inäwä Kudupi Munapiktä Anutu täŋo yawak äbot unitäŋo watä äma ude iwoyäŋpäŋ tepmaŋkuk. 29#Mat 7:15; Jon 10:12 Näk nadätat. Kadäni näkä tepmaŋpeŋ kuŋirawä aŋ ägwäritä bämopjin-ken äbäŋkaŋ yawak äbot u api täŋpäwaneŋ yäk. 30#1Jo 2:19 Täŋirä inken nanik ätutäwä jop manman yäŋkaŋ Anutu täŋo kudupi ämawebe äbot yäŋ-yäkŋarani täŋpewä api yäwatneŋ. 31#Mak 13:37; Apos 19:8,10, 1Te 2:11 Ude täneŋo udeta kadäni kadäni watä säkgämän kaŋ it täŋput. Obaŋ yaräkubä unita bipani ba kepma kudän näkä täŋpäŋ-täwoŋäreŋkuro unita nämo guŋ täneŋ. Nämo, näkä umun man ba jukuman in kubäkubä täwet täŋkuro u konäm butewaki terak täwetkut.

32 # Apos 26:18 Eruk, apiŋo Anutu keri-ken tepmaŋtat. Unita inä unitä bänep iron täŋkuko unitäŋo mani biŋam u nadäŋpäŋ iŋitpeŋ kuŋatneŋ. Täŋirä bänep iron unitä in täga api täŋ-kehäromtaŋ tamek. Ba unitägän imaka täga kudup Anututä ämawebeniye inita iwoyäwanita yämik täyak u inta udegän api tamek. 33#1Sml 12:3, 1Ko 9:11-12 Näk äma kubä täŋo moneŋ ba tek tuŋumta yabäŋgärip nämo täŋkut. 34#Apos 18:3, 1Te 2:9 Injin nabäŋpäŋ-nadäk täkaŋ u. Näkŋaken ketna ŋonitä-gän epän täŋpäŋ näkŋata watä it täŋkuronik. Ba äma ätu näkkät bok it täŋkumäŋo u täŋkentäŋ yämik täŋkuronik yäk. 35#Mat 10:8 Epän mebäri mebäri täk täŋkuro uwä ŋode täŋpäŋ-täwoŋäreŋkut; Nin epän täktäk kädet ugänpäŋ täŋkehärom taŋpäŋ iwat täkäna. Ude täŋkaŋ uyaku äma ini gupi täga nämo täŋkentänaŋi udewani uwä täga täŋkentäŋ yämine. Ekäninin Jesutä man kubä ŋode yäŋkuko upäŋ nadäkot; Iron kädet u kädet tägagämän kubä. Äma iron täŋpeko udewani täŋo bänep oretoret unitä äma tuŋum yäpmäk-tagän nadäweko unitäŋo bänep oretoret u irepmitak yäk.

36 # Apos 21:5 Eruk Poltä jukuman ude kumän yäwet moreŋpäŋä Efesus äbot täŋo intäjukun äma ukät gukut imäpmok täŋpäŋ Anutu-ken yäŋapik man penta yäŋkuŋ. 37Ude täŋpäŋ intäjukun äma päke unitä Pol bumta kot ibatkuŋ. Täŋkaŋ bäyaŋ iŋitpäŋ iniŋ oretkuŋ. 38#Apos 20:25 Täŋpäŋ butewaki pähap bumta nadäŋkuŋ. Imata, Poltä ini ŋode yäŋkuko unita; In näk wari nämo api nabäneŋ yäk. Ude täŋkaŋ eruk, yäŋikŋat yäpmäŋ gäpetä itkuk-ken u kuŋkuŋ.

Currently Selected:

Aposoro 20: iou

Highlight

Copy