Maku 12

Popyra mokaro tupito poko erohketõ ehtopõpyry

(Mateu 21.33-46; Ruka 20.9-19)

1Morarame Ritonõpo namorepatoh poko tõturuse ropa ynororo. Ynara tykase ynororo:

— Imepỹ orutua a otyro tarykase eya, uwa tomo, tupito pona. Mame tapuruse tupito eya. Nono tahkase eya pẽkame uwa euhkatoh ritohme tyya. Tapyi tamose roropa eya kaetoko, emero enetohme. Morarame tutupi emero tokarose eya erohketomo a. 2Mame toytose ynororo imepỹ pona. Moromeĩpo uwa toehse ahtao typoetory taropose eya mokaro a, uwa epery apiakase, enehtohme tyya. 3Mame inaropohpyry tapoise tupito poko erohketomo a. Typipohse ynororo eya xine. Tynaroke pyra taropose ropa eya xine. 4Morarame imepỹ typoetory taropose ropa eya repe. Mame tuhtãtãmase ynororo tupito poko erohketomo a taosanumase itamurume eya xine. 5Mame imepỹ inaropohpyry totapase roropa eya xine. Morararo tuhke inaropotyã tyhtomase eya xine ipoetory tomo. Totapase roropa tuhke inaropotyamo tupito poko erohketomo a. 6Mame uwa esẽ poetory toiro rokẽ nae kynexine, imũkuru rokene, ĩpynu rokene. Morara ahtao ro tumũkuru taropose eya. “Otarãme mã toto kure umũkuru rĩko, umũkurume exiryke,” tykase esẽ repe. Mame taropose tumũkuru. 7Yrome mokyro eneryke tyya xine ynara tykase tupito poko erohketomo: “To! Uwa esẽ mũkuru mokyro tumy myakãme. Setapatone uwa esary kutupikõme ehtohme,” tykase toto oxime rokene.

8— Imũkuru tapoise eya xine rahkene. Totapase eya xine. Ekepyry tomase tupito ehpikoxi eya xine.

9— Naeroro otara ãko uwa esẽ nae tumũkuru etapatopõpyry ekary totase tyya ahtao? Ytõko mã rahkene mokaro etapase. Mame imehnomo a uwa esary ekarõko mana, tykase Jezu totananomo a. 10— Ritonõpo omiry onenepyra ro matou? Meneatose ro. Ynara tymerose eya:

“Tapyi rinanõ nurumekahpyry:

‘Topu popyra,’ karyke eya xine,

mororo tyrise ropa tapyi kyryryme,

kure exiryke tũpore, jamihme tapyi ehtohme.

11Ritonõpo nyrihpyry moro.

Kure mana.

Kyzamaro xine mana,”

me tymerose Ritonõpo omiryme, tykase Jezu eya xine.

12Morarame Jezu turutopõpyry typoko xine tonetupuhse toto a, uwa esary poko erohketõ sã toexirykõke. Naeroro Jezu apoiry se toehse toto ẽmatohme repe. Yrome tuhkãkõ zuno toexirykõke anapoipyra tokurehse toto.

Kowenu tinerũ epehmary poko

(Mateu 22.15-22; Ruka 20.20-26)

13Morarame parixeu tõ taropose Erote epe tõ maro, Jezu omiry azahkuru etatohme ihxirotohme tyya xine repe. 14Mame toytose toto Jezu a. Ynara tykase toto eya:

— Amorepatõ mase. Awaro ynanase. Ajohpe pyra mase ipunaka. Imehnõ zuno pyra roropa mase. Tuisame ahtao, tuisame pyra ahtao, oxisã rokẽ mã toh oya. Zae Ritonõpo omiry poko amorepatõ mase. Yrome kure kowenu tinerũ epehmary yna a? Kure onepehmara yna exiry? Oty kurehxo? tykase toto eya, tõturupose.

15Yrome Jezu tuaro kynexine, ajoajohpe toto exiry waro.

— Oty katohme jenekunopyry se hmatou? Tineru puhturu enehta. Enexi aporo, tykase ynoro eya xine.

16Toiro tonehse toto a. Morarame ynara tykase Jezu eya xine:

— Onoky ekuhtopõpyry mokyro ipoko? Onoky esety roropa ipoko? tykase ynororo eya xine.

— Kowenu tuisary mokyro, tykase toto.

17Morarame ynara tykase Jezu eya xine:

— Morara ahtao kowenu kyryry ekarotoko ropa kowenu tuisary a. Morararo Ritonõpo kyryry ekarotoko Ritonõpo a, tykase Jezu eya xine.

Morarame toepohnohse toto Jezu otururu etaryke tyya xine.

Aorihtyã ẽsemãkapory ropa poko

(Mateu 22.23-33; Ruka 20.27-40)

18Morarame satuseu tõ toytose Jezu a. (Mokaro ynara kananõ kynexine: “Toorihse kuahtao xine jũme ẽsemãpyra ropa sytatose,” kananõ kynexine.) Mame Jezu a ynara tykase toto:

19— Amorepatõme mase. Etako pahne, Moeze nymerohpyry ynara ãko: “Orutua toorihse ahtao tumũkue pyra ro ahtao, kure ipytỹpyry maro zakoronỹpyry a erẽnanopyry aemũkuatohme aorikyhpyry mũkurume samo,” me tymerose Moeze a. 20Ynara kynexine orutua komo. 7me kynexine. Esemazupuru kõ torẽnase nohpo maro. Yrome emũkuara ro tahtao toorihse ynororo. 21Okomino zakoronỹpyry ĩkaponato imaro torẽnase, turui pytỹpyry maro. Yrome morararo emũkuara ro tahtao toorihse roropa ynororo. 22Mame ĩkaponato mokyro ro saaro toorihse. Morara rokẽ emũkuara tokurehse toto. Mame porehme toorihse toto emũkuara ro tahtao xine. Etyhpyrykõme nohpo roropa toorihse. 23Imeĩpo aorihtyã ẽsemamyry ropa ahtao, onoky pytyme na nohpo exĩko? 7me imaro torẽnase exiryke, tykase, tõturupose toto Jezu a.

24Morarame Jezu a tozuhse toto:

— Azahkuru matose, Ritonõpo omiry waro pyra oexirykõke, ijamitunuru waro pyra roropa oexirykõke. 25Aorihtyã tõ ẽsemãkary ropa ahtao pytara exino mana, niotara roropa nohpo tomo, enara. Ritonõpo nenyohtyã sã rokẽ exĩko mã exino. 26Aorihtyã ẽsemamyry ropa poko Moeze omihpyry onenepitopyra ro hmatou? tykase Jezu eya xine. — Moeze a Ritonõpo tõturuse pika myhto. Ynara tykase ynororo: “Aparão esẽme ase, Aparão te, Izake te, Jako te, enara ase toto esẽme,” tykase Ritonõpo Moeze a aorihtyã poko. 27“Aorihtyã esẽme ase,” kara Ritonõpo kynexine Moeze a aẽsemãtyã ropa esẽme toexiryke. Azahkuru rokẽ matose: “Ahno ẽsemãpyra ropa mana,” karyhtao oya xine, tykase Jezu eya xine.

Zae ehtoh poko Ritonõpo omipona

(Mateu 22.34-40; Ruka 10.25-28)

28Morarame Moeze omihpyry warõ tooehse, mokaro oseosezukuru etase. Jezu a toto ezukuru kure etaryke tyya ynara tykase ynororo Jezu a:

— Ritonõpo poe Moeze nymerohpyry tuhke nae, aomipona kuehtohkõme. Morara exiryke oty riry kurehxo nae Ritonõpo a? tykase ynororo tõturupose Jezu a.

29Ynara tykase Jezu eya:

— Ynara kure Ritonõpo a: “Etatoko pahne, Izyraeu tomo. Toiro rokẽ Ritonõpo nae. Ynoro rokẽ oesẽkõme mana. 30Morara exiryke ipyno ehtoko ipunaka. Oesẽkõme tyritoko okurohtaka xine. Imehxo tyritoko õmirykõ ke. Kure rokẽ tyritoko õsenetupuhtohkõ ae oorikyrykõ ponãmero.” 31Ynara katoh roropa kure Ritonõpo a mana: “Osepyno oexirykõ sã imehnõ pyno ehtoko,” katoh kure roropa Ritonõpo a mana. Morara katoh asakoro kure Ritonõpo a mana, tykase Jezu eya xine.

32Mame ynara tykase ynororo Jezu a:

— Zae amorepatõ mase. Ajohpe pyra mase. Toiro rokẽ Ritonõpo mana. Imepỹ pyra mana. 33Ipyno kuexirykohtao ipunaka kure mana. Kuesẽkõme tyriryhtao kyya xine kukurohtao xine, kure rokẽ Ritonõpo riryhtao kyya xine kuosenetupuhtohkõke kuorikyrykõ ponãmero. Mame osepyno kuexirykõ sã imehnõ pyno kuahtao xine zae exĩko sytatose. Naeroro moro asakoro omipona kuexirykõ kure kuhse mana, kaneru zahkary motye, tykase ynororo Jezu a.

34Azahkuru pyra tozuhse eya Jezu. Morara exiryke ynara tykase Jezu eya:

— Ritonõpo enetupuhsasaka mase. Ipoetoryme exisasaka roropa mase, tykase Jezu eya.

Mame morara kary etaryke tyya xine, imehnõ Jezu a tõturuporykõ se pyra toehse toto.

Ritonõpo nymenekahpyry ehtoh poko

(Mateu 22.41-46; Ruka 20.41-44)

35Morarame toto amoreparyhtao ro Ritonõpo Tapyĩ tao ynara tykase Jezu eya xine:

— Oty katohme Moeze omihpyry warõkõ ynara ãko Ritonõpo nymenekahpyry poko nae: “Tawi parỹpyry mokyro,” ãko? Yrome Ritonõpo nymenekahpyryme ynororo. Naeroro otãtohxo Tawi parỹpyryme nah? 36Ynara tykase Tawi Ritonõpo Zuzenu omi poe:

“Ritonõpo tõturuse jesẽ maro:

‘Oporohko seino japotunuru wino.

Ozehno exiketõ rĩko ase opoetory tõme,’ tykase Ritonõpo,”

me tymerose Tawi a pake Ritonõpo omiryme. 37Tosẽme tosehtose ahtao Tawi a, otãto iparỹpyryme nah? tykase Jezu eya xine tõturupose.

Osenekunohpopyra ehtoko zae pyra amorepatõkomo a

(Mateu 23.1-36; Ruka 20.45-47)

Mame tãkye toehse toto imoihmãkomo morara kary etaryke tyya xine. 38Morarame ynara tykase Jezu imoihmãkomo a:

— Tomeseke ehtoko Moeze omihpyry warõkõ poko. Upo kurã ke otupohtõko mã toto, ynara kary etatohme imehnomo a: “Moehno amorepatono,” kary etatohme imehnomo a osepekahtoh tao. 39Epehtoh kurã se rokẽ toto tapõkõme atamorepatoh tonõ tao. Tuisa apõ se roropa mã toto tapõkõme otuhtoh konõto ahtao. 40Morarame pytỹpo tõ enekunohnõko mã toto. Ematonanohnõko roropa mã toto. Moromeĩpo oturũko sã mã toto Ritonõpo maro yronymyryme, imehnõ enekunohtohme tyya xine. Itamurumehxo toto wãnohnõko Ritonõpo mana, tykase ynororo eya xine.

Pytỹpo nekarohpyry

(Ruka 21.1-4)

41Morarame Jezu typorohse tineru ẽ etonie tineru ẽmary enetohme tyya, imehnomo a tineru ẽ aka, Ritonõpo tinerũme. Tuhke tymõkomokamo a tytinerũkõ tõmase repe pitiko rokẽ pyra. 42Mame okomino pytỹpo a tytinerũ tõmase roropa. Tymõkomokẽkara kynexine. Tineru puhturu rokẽ tõmase eya ẽ aka, asakoro rokene. 43Moro eneryke tyya typoetory tõ tykohmase Jezu a. Ynara tykase ynororo:

— Moky hkoh pytỹpo enetoko. Ajohpe pyra imehnõ nekarohpyry motye tineru tokarose eya Ritonõpo a. 44Mokaro a zokonaka rokẽ tytinerũkõ tokarose. Yrome mose nohpo a emero tytinerũ tokarose, tykase Jezu eya xine.

Currently Selected:

Maku 12: apy

Highlight

Copy