Apostolien teot 1:15-26

Niinä päivinä, kun väkeä oli koolla noin satakaksikymmentä henkeä, Pietari nousi veljien keskellä ja sanoi: ”Miehet, veljet! Sen raamatunsanan piti toteutua, jonka Pyhä Henki oli edeltäpäin Daavidin suulla puhunut Juudaksesta, hänestä, joka ryhtyi oppaaksi Jeesuksen kiinniottajille. Hänet luettiin meidän joukkoomme, ja hän oli saanut osalleen palvelutehtävän meidän kanssamme. Väärintekonsa palkalla hän hankki itselleen pellon, mutta hän suistui maahan, ja hänen vatsansa repesi, niin että kaikki hänen sisälmyksensä valuivat ulos. Tämä tuli kaikkien Jerusalemin asukkaiden tietoon, ja niin sitä peltoa kutsutaan heidän kielellään Hakeldamaksi eli Veripelloksi. Psalmien kirjassa on kirjoitettu: ’Tulkoon hänen asuinsijansa autioksi, älköön siinä asukasta olko’, ja ’Ottakoon toinen hänen kaitsijantehtävänsä.’ Niin pitää siis yhden niistä miehistä, jotka ovat kulkeneet kanssamme koko sen ajan, jona Herra Jeesus kävi sisälle ja ulos meidän keskuudessamme, Johanneksen kasteesta alkaen aina siihen päivään asti, jona hänet otettiin luotamme ylös, tulla hänen ylösnousemuksensa todistajaksi yhdessä meidän kanssamme.” He asettivat ehdolle kaksi, Joosefin, jota sanottiin Barsabbaaksi ja myös Justukseksi, sekä Mattiaksen. Ja he rukoilivat sanoen: ”Herra, sinä joka tunnet kaikkien sydämet, osoita, kumman näistä kahdesta olet valinnut ottamaan vastaan tämän palvelutehtävän ja apostolinviran, josta Juudas luopui mennäkseen omaan paikkaansa.” Sitten he heittivät heistä arpaa. Arpa lankesi Mattiakselle, ja hänet luettiin niiden yhdentoista lisäksi apostolien joukkoon.