Kuuɗe Lilaaɓe 7

Istifaanus Metanii Kawtal Mawɓe

1Nden Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina ƴami Istifaanus wi'i, “Ko ɓe mbi'i dow maaɗa ɗum goonga?”

2Sey Istifaanus wi'i, “Bandiraaɓe am e danyooɓe am, nanee ko mbi'aymi! Allah Joomu Mangu wanganii maama meeɗen Ibraahim carel ko o wonnoo leydi Mesofotaamiya, ko o jooɗoo leydi Haran. 3Allah wi'imo, ‘Wurta leydi maaɗa e yimɓe maaɗa, njahaa leydi ndi kollaymaami.’#Fuɗ 12.1. 4Nden Ibraahim wurtii leydi Kaldiya, o yahi o jooɗii nder leydi Haran. Gaɗa mayde nyaako maako, Allah umminimo ɗonmaa yaarimo nder leydi ndi njooɗiiɗon jooni.#Fuɗ 11.31; Fuɗ 12.4. 5Allah hokkaayimo ndonu leydi ndin koo yaaɓande wo'oyre, ammaa o waɗaniimo alkawal hokkukimondi, ndi warta ndi maako, kanko e ɓiɓɓe maako, koo nde o walaa ɓiɗɗo e carel ngel.#Fuɗ 12.7; 13.15; 15.18; 17.8. 6Ɗu'um woni ko Allah wi'imo, ‘Ɓiɓɓe ɓiɓɓeeji maaɗa njahay leydi woɓɓe. Yimɓe leydi ndin ngartiraɓe maccuɓe, ɓe torraɓe duuɓi 400. 7Ammaa mi torray ɓen ɗon yimɓe gartirɓe Ɓiɓɓe ɓiɓɓeeji maaɗa maccuɓe. Gaɗa maajum ɓe mburtoto leydi ndin ɓe mawninayam nder leydi ndi'i.’#Fuɗ 15.13,14.#Wur 3.12. 8Nden Allah waɗani Ibraahim alkawal. Naaduki woni ko hollata o jaɓii alkawal ngal. Nde Ibraahim danyi Iciyaaku, gaɗa balɗe joweetati o naadimo. Non Iciyaaku maa naadi Yaakubu. Yaakubu maa naadi ɓiɓɓe muuɗum sappo e ɗiɗo, kamɓe ngoni maama'en meeɗen.#Fuɗ 17.10‑14; Fuɗ 21.2‑4; Fuɗ 25.26; Fuɗ 29.31—35.18.

9“Maama'en meeɗen nani lawliiru Isufu, ɓe coorimo o warti maccuɗo nder leydi Masar. Ammaa Allah e wondi e maako,#Fuɗ 37.11; Fuɗ 37.28; Fuɗ 39.2,21. 10hisnimo daga torraaji fuu, hokkimo faamu haa Fir'awna laamiiɗo Masar andi ka maako. Fir'awna wartirimo mawɗo nder leydi Masar haa dow wuro muuɗum fuu.#Fuɗ 41.39‑41. 11Sey weelo kallungo waɗi nder leydi Masar e leydi Kan'aana fuu. Ngo torri yimɓe haa maama'en meeɗen ndulli ko nyaamata.#Fuɗ 42.1,2. 12Nde Yaakubu nani e woodi nyamndu nder leydi Masar, o lili maama'en meeɗen ton. Arande ɓe njahi ɓe ngarti, sey ɓe co''ii kadin. 13E yaadu maɓɓe ɗiɗawru, Isufu holliɓe o sakiraawo maɓɓe. Fir'awna boo andi bandiraaɓe Isufu.#Fuɗ 45.1; Fuɗ 45.16. 14Nden Isufu liliɓe ɓe ngaddoya nyaako maako Yaakubu e wuro muuɗum fuu. Ɗuɗki maɓɓe waɗii yimɓe 75.#Fuɗ 45.9,10,17,18; Fuɗ 46.27. 15Sey Yaakubu yahi leydi Masar. O maayi ton, kanko e maama'en meeɗen.#Fuɗ 46.1‑7; Fuɗ 49.33. 16Ɓe njaaraa Ceekem, ɓe uwaa ton nder yenaande nde Ibraahim soodunoo to ɓiɓɓe Hamor e ajurfaari.#Fuɗ 23.3‑16; 33.19; 50.7‑13; Jooc 24.32.

17“Nde alkawal ngal Allah waɗani Ibraahim ɓadii heewuki, yimɓe Ibraaniyanko'en ɗuuɗi nder leydi Masar. 18E carel ngel goɗɗo warti laamiiɗo leydi Masar mo andaa Isufu.#Wur 1.7,8. 19Laamiiɗo on hallani lenyol meeɗen, o torri maama'en meeɗen o dooliɓe ɓe kubina ɓikkoy maɓɓe ngam koy maaya.#Wur 1.10,11; Wur 1.22. 20Nder carel ngel Muusa danyaa, o ɓingel bongel naa' seɗɗa. Ngel reenaa nder wuro nyaako maagel lebbi tati.#Wur 2.2. 21Nde ngel hubinaa, ɓii Fir'awna debbo hoccingel, wartiringel ɓingel muuɗum.#Wur 2.3‑10. 22Sey ɗum jangini Muusa on andal Masaranko'en fuu, o warti bawɗo haala e kuuɗe.

23“Nde Muusa waɗi duuɓi 40, o yahi to lenyol maako, ɓiɓɓe Israa'iila ngam o yi'a no ɓe ngontindiri. 24Nde o yi'i goɗɗo Masarankeejo e torra goɗɗo Israa'iilankeejo, o walli Israa'iilankeejo torreteeɗo on, o fiyi Masarankeejo on, o warimo. 25O nyumi bandiraaɓe maako anditay Allah huutiraymo ngam hisnaɓe daga jungo Masaranko'en, ammaa ɓe anditaayi. 26Nde fini o tawi Israa'iilanko'en ɗiɗo e kaɓa. O yiɗii o siryootiraɓe, o wi'iɓe, ‘Higooɓe am, onon on bandiraaɓe! Ngam ɗume kallanton ko'e mooɗon?’ 27Ammaa torrayɗo go'oto on turtii Muusa wuttudu, wi'imo, ‘Moye wartirmaa ardiiɗo e kiitotooɗo dow amin? 28Min maa, a yiɗi mbaraayam no mbarduɗaa Masarankeejo keenya?’ 29Nde Muusa nani non doggi yahi leydi Midiyan. Ton o danyanaa ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo.#Wur 2.11‑15.#Wur 18.3,4.

30“Gaɗa o waɗii duuɓi 40 ton, malaa'ikaajo wanganimo nder ɗemngal hiite dow leggel nder ladde, haade Hocceere Sinay. 31Nde Muusa yi'i non ɗum hayɗiniimo, e mo ɓattoo ngam o raara, sey o nani hononde Joomiraawo wi'ii, 32‘Min woni Allah maama'en maaɗa, Allah Ibraahim e Iciyaaku e Yaakubu.’ Muusa darii e diwna, huli raaruki. 33Joomiraawo wi'imo, ‘Ittu paɗe maaɗa, ngam wigeere to ndariɗaa nde ceniinde. 34Mi yi'ii torra yimɓe am wonɓe leydi Masar, mi nanii bojji maɓɓe. Jooni mi jippoyake ngam hisnukiɓe. War mi lilmaa leydi Masar.’#Wur 3.1‑10.

35“Muusa mo ɓiɓɓe Israa'iila nganyunoo mbi'i, ‘Moye wartirmaa ardiiɗo e kiitotooɗo dow amin?’ Kanko woni mo Allah liloyi, wartirimo ardiiɗo e joofayɗoɓe daga maccungaaku e ballal malaa'ikaajo wangannooɗomo nder leggel ngel hiite.#Wur 2.14. 36Kanko ardiiɓe, ɓe mburtii leydi Masar. O waɗii kuuɗe kayɗiniiɗe e alaamaaji nder leydi Masar e nder Maayo Woɗewo e nder ladde jornde duuɓi 40.#Wur 7.3; Wur 14.21; Lim 14.33. 37Muusa on kanko woni biiɗo ɓiɓɓe Israa'iila, ‘Allah lildoyay'on annabiijo bo am, daga nder bandiraaɓe mooɗon.’#TA 18.15,18. 38Muusa on e mo nder kawtal maama'en meeɗen nder ladde, e mo wondi e malaa'ikaajo metanɗomo dow Hocceere Sinay. Kanko Allah hokki habaru wolde kokkaynde yonki ngam o waddana'en.#Wur 19.1—20.17; TA 5.1‑33.

39“Ammaa maama'en meeɗen njaɓaayi tokkuki ko o wi'i. Ɓe calaniimo, ɓerɗe maɓɓe co''ii Masar. 40Ɓe mbi'i Haruuna, ‘Waɗan'en allaaji ardotooɗi'en, ngam en andaa ko heɓi Muusa burtinoyɗo'en leydi Masar.’#Wur 32.1. 41Nder balɗe ɗen ɓe ngaɗi gagel jiinaari, ɓe ngartiringel allah maɓɓe, ɓe kirsaningel cakkiri, ɓe ngaɗi humto ngam mawninki ko ɓe ngaɗi e juuɗe maɓɓe.#Wur 32.2‑6. 42Ngam non Allah waylitaniɓe ɓaawo, aliɓe ɓe mawnina koode, non no ɗum windiraa nder Deftere Annabo'en wi'uki:

‘Onon yimɓe Israa'iila, duuɓi 40 ɗi ngaɗɗon nder ladde,

min kirsanɗon marle cakkanɗon?

43Aa'a, naa' ɗum min. On ndoondake lukuru allah mooɗon Molek,

kanga e allah hoodere mooɗon bi'eteende Rifan,

allaaji ɗi ngaɗɗon ngam mawninki!

Ngam maajum mi riiway'on, mi yaara'on ton leydi Baabiila.’ ”#Amos 5.25‑27.

44Istifaanus ɓeydi metuki, wi'i, “Ndenno maama'en meeɗen e ngoodi Lukuru To Ɗum Hawrata e Allah nder ladde. Kayru hollata Allah e wondi e maɓɓe. Lukuru ɗum waɗiraama non no Allah tindiniri Muusa.#Wur 25.9,40. 45Maama'en meeɗen ɓen ndoni lukuru ɗum. Ɓe ndillidi e maajum carel ko Joocuwa ardiiɓe. Ɓe nattiniɗum leydi ndi ɓe njaɓi daga to leƴƴi ɗi Allah riiwi yeeso maɓɓe. Lukuru ɗum boo e ɗon haa jaamanu Dawda.#Yaak 3.14‑17. 46Dawda heɓi yidde Allah mo Yaakubu, o torii mahuki suudu ngam mawninki Allah on, ammaa o heɓaayi mahukindu.#2Sam 7.1‑16; 1HL 17.1‑14. 47Ammaa ɓiɗɗo maako Suleymaanu mahindu.#1Laam 6.1‑38; 2HL 3.1‑17.

48“Allah Joomu Mangu jooɗataako nder cuuɗi ɗi yimɓe mahi, non no annabiijo wi'i Joomiraawo wi'ii,

49‘Dow woni jooɗorgal laamu am,

leydi woni to njowaymi koyɗe am.

Iri nduye suudu mahantonyam?

Ndeye wigeere ciwtotoomi?

50Naa' e bawɗe am tagirmi ɗum ɗon fuu?’ ”#Ica 66.1,2.

51Istifaanus ɓeydi metuki, wi'i, “Onon ɓe ko'e caatuɗe ɓe ɓerɗe keeferɗe, ɓe noppi ganyuɗi nanuki haala Joomiraawo! Koo ndeye on kaɓda e Ruuhu Allah non no maama'en mooɗon ngaɗunoo.#Ica 63.10. 52Moye annabiijo woni mo maama'en mooɗon torraayi? Haa maa ɓe mbarii wi'unooɓe Aadiliijo on waray. Jooni onon e ko'e mooɗon on nyaamii amaana maako, on mbariimo. 53Onon on keɓii Attawra daga juuɗe malaa'ika'en daga ndenno, ammaa on tokkaayiɗum.”

No Istifaanus Wariraa

54Nde kawtal mawɓe Yahuudanko'en nani haala kan, ɓerɗe maɓɓe metti ɓe ndarii e ɓe ŋattoo. 55Ammaa kanko, e mo heewi Ruuhu Allah, o tijjii dow o yi'i teddungal Allah, o yi'i Yeesu e darii e jungo Allah nyaamo. 56O wi'i, “Raa! E mi yi'a dow e maɓɓitii, Ɓii Neɗɗo e darii e jungo Allah nyaamo.”

57Sey ɓe fuu ɓe ngulli sembee, ɓe cukki noppi maɓɓe. Ɗon e ɗon, ɓe makkiimo, ɓe nangimo, 58ɓe mburtinimo gariiri, ɓe kuboriimo e kaaƴe, ɓe ɓortii kolte maɓɓe ɓe ndesiɗe to goɗɗo kayeejo bi'eteeɗo Caawulu ngam ɓe kuboomo boɗɗum. 59E ɓe kuboroomo kaaƴe, kanko boo e mo waɗa do'aare e mo wi'a, “Yaa Yeesu Joomiraawo, jaɓu yonki am!” 60Nden o diccii, o wulli e sembe e mo wi'a, “Yaa Joomiraawo, taa' yowanɓe ɗu'um hakke!” Nde o wi'i non, o maayi.

Currently Selected:

Kuuɗe Lilaaɓe 7: fuv

Highlight

Copy